Sanahelinää
Lyhyesti. Pitkästi. Epäolennaisesti tai miten milloinkin.
lauantai 19. lokakuuta 2013
Sitä vaaleanpunaista hellyyttä, jolle en uskalla antautua,
saan ihailla saavuttamattomien vuorten rinteillä,
veitsen kääntyessä haavassaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Uudempi teksti
Vanhempi viesti
Etusivu
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti