tiistai 22. maaliskuuta 2016

Aurinko liikkuu vuorten takana,
eikä tuli hellassa ota syttyäkseen.

Rakastaisin viileitä aamuja,
jos sinunkin henkesi
piirtyisi pisaroina telttakankaaseen.

Keskellä asumatonta kulkee aika
omia polkujaan,
hirvien lailla.

Minussa herää ikävä niihin lämpimiin aamuihin,
jotka tulivat liian aikaisin,
ikävä iltoihin, jotka aamu keskeytti
liian aikaisin.

Mutta vielä joskus istun junassa, jonka reitti kulkee Siperian halki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti