maanantai 20. toukokuuta 2019

Pirunpellostakin oli puut kaadettu
ja rungot jätetty sinne tänne lojumaan
irvokkaina, kuin vieraan vallan sotajoukon jäljiltä

Lienee surusta huoannut Lehtivuoren vanha jatuli,
jonka onkaloissa on vanhoja jumalia rukoiltu,
ja itse Hirvi-Simuna lintuja vaitonaisna vartonut
ja joissa on taatusti harrastettu paheita
piilossa valvovilta katseilta
suudeltu salaa ja vuodatettu sydänverta

Ikiaikaisen sisuksista hohkaa kylmää,
iänvanhaa viileyttä,
sillä syvimpiin sisuksiin eivät auringonsäteet ylety
eikä kuulu kiire

Sinne ovat säilötyt kaikkeuden koossapitävät voimat,
sieltä kaikuvat hiljaisuus ja hetken värähtely,
siellä ovat tallessa vakaus, viisaus ja väki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti