Sinä soljut minussa kuin metsäpuro,
jonka heleä laulu täydellistää metsän tyyneyden.
Yhtä keveästi käyt ja mutkittelet siellä,
missä sinun on tarkoitettu.
Minä olisin vaitonaisempi, köyhempi
ilman sinun solinaasi.
Eivät viihtyisi linnut ja sinä,
missä sinä virtaisit, jos et minussa?
Meri on suuren suuri, sinne hukkuisit
ja jokena lienisit jatkuvassa kiireessä
koskina kuohuten,
mutta minussa saat mennä miten mielit,
sillä sinun laulusi
tekee minusta pienen paratiisin.