Taivaassa taittuvat sielujen värit
jotka maata mittaillen kotiinsa kaipaavat
huokaillen käyvät hankien halki
valittaen vesien yllä
myhäillen metsissä
suruissaan samoilevat

unohtivat uskon
tuhosivat toivon
rikkoivat rakkauden

eivätkä enää koskaan päässeet kotiin