Joskus ilma on kirkas ja kuulas
ja kova ja kaikuva,
kantava lauluni taivaisiin

Tanssien, laulaen,
luontooni taipuen
tuntisin vapauden
kun muuta kaipaa en

Joskus ilma on pimeä, pehmeä,
märkä ja imevä
kaiken sen äänen, mikä minusta kuuluu

Itkien, huutaen,
luontooni taipuen
tuntisin tyhjyyden,
kalvavan kaipauksen

Joskus henkeni on kirkas ja kuulas
ja hurskas ja laulava,
laulunsa kaikuva taivaisiin

Joskus henkeni on pimeä, synkkä
ja kolkko ja imevä
kaiken sen ilon mikä elosta soi